Links

Low carbon footprint building materials

  • Wood
  • Wooden block house
  • CLT house
  • Lower CO2 precast concrete
  • Particleboard
  • OSB board
  • Plywood
  • Wood fiber insulation
  • Lower CO2 precast concrete

https://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2013/T115.pdf

https://edition.cnn.com/style/article/wooden-skyscraper-revolution-timber/index.html

Rakentamisella ja rakennusmateriaalien valinnoilla voimme vaikuttaa maapallon lämpenemiseen

Puu sitoo hiilidioksidia kasvaessaan metsissämme. Kun se sahataan ja siitä tehdään taloja, talon eliniän jälkeen sama puu käytetään huonekalujen tekemiseen ja vasta sen jälkeen poltetaan olemme tehneet ympäristöteon. Samoin maalla puutalossa asuva maalaisserkku ei olekaan niin suuri pahis vaikka ajaakin sillä vanhalla bensa Corollalla.

Carbon footprint for building products

ECO2 data for materials and products with the focus on wooden building products

Low carbon footprint food

https://www.hydroponic-urban-gardening.com/hydroponics-guide/various-hydroponics-systems/?L=1

Missä ruoka on tuotettu ja miten vaikuttaa päästöihin.

Paikallisesti tai jopa kotona tuotettu ruoka on pienipäästöisintä

Tulevaisuudessa osa syömästämme ruoasta voidaan tuottaa paikallisesti ravintolan sisällä. Salaatti suoraan kasvatusruukusta lautaselle on paitsi ympäristöystävällisempi myös maukkaampi kuin kaukaa kuljetettu ja muovipussiin pakattu kaasun avulla. Tämä voi myös olla asia joka erottaa ravintolan positiivisesti muista ravintoloista.

https://www.hs.fi/talous/art-2000006359994.html

Better indoor air using less energy

Parempaa sisäilmaa vähemmällä energialla

Indoor air quality – CO2

Väsähtäminen koulupäivän aikana tai väsyneenä herääminen aamuisin saattaa johtua yksinkertaisesti ilman liian korkeasta hiilidioksidipitoisuudesta. Raikkaan ulkoilman Co2 pitoisuus on noin 400 ppm, hyvän sisäilman 400 -1000 ppm. Hiilidioksidipitoisuuden nouseminen yli 1500 ppm useat meistä alkavat tuntea väsymystä, alamme haukotella ja päänsärky alkaa huoneilman ylitettyä 2000 ppm. Koska pitoisuutta ei ole tiedossa saatamme tehdä vääriä johtopäätöksiä todellisesta syystä.

https://www.hengitysliitto.fi/fi/sisailma/sisailma-asiat-sisailmaongelmat/kaasumaiset-epapuhtaudet/hiilidioksidi

Indoor air quality – humidity

Kurkun kuivaminen , köhiminen ja limakalvojen ärsyyntyminen talviaikaan johtuu yleisemmin kuivasta sisäilmasta eikä esimerkiksi homeesta. Kun pakkasilmaa tuodaan huonetilaan koneellisesti ja se lämpiää huoneenlämpöiseksi laskee sen suhteellinen kosteus alle 30 % joka aiheuttaa monelle edellä kuvattuja oireita. Kesäaikaan suhteellinen kosteus taas saattaa nousta tasolle jossa mikrobien kasvu lisääntyy. Valvomalla huoneilman kosteutta voidaan monilta ongelmilta välttyä.

https://www.hengitysliitto.fi/fi/sisailma/sisailma-asiat-sisailmaongelmat/sisailman-kosteus-ja-lampotila

Indoor air quality – dust

Asuntomme ovat nykyään pölyttömämpiä kuin koskaan. Sisätiloissa ei tupakoida, pyyhimme pölyjä ahkerasti ja sisääntuloilma suodatetaan tuloilmakoneissa. Homepölyäkään ei juuri ole. Mutta. Kemikaalien käyttö siivouksessa tappaa homeesta vähemmän vaaralliset osat ja sitkeimmät eli vaarallisemmat saavat lisää tilaa. Keinokuituja sisältävät vaatteet ja tekstiilit myös lisäävät mikromuovien määrää huoneilmassa. Niiden vaikutuksista terveyteemme tiedämme kovin vähän toistaiseksi.

https://www.hengitysliitto.fi/fi/sisailma/sisailma-asiat-sisailmaongelmat/hiukkasmaiset-epapuhtaudet

Indoor air quality – pressure difference

Rakennusten painesuhde vaikuttaa ratkaisevasti rakenteen ikään ja sisäilman laatuun.

Ylipaineisesta rakennuksesta virtaa sisäilmaa rakenteiden läpi ja jäähtyessään ilmassa oleva kosteus tiivistyy rakenteisiin. Jos rakenne olisi täysin tiivis ” muovipullo” ei virtausta tapahtuisi. Kokonaisen rakenteen tekeminen täysin tiiviiksi on mahdottomuus pitkässä juoksussa. Muovi voi aina revetä esim. jyrsijän toimesta. Toisaalta täysin tiiviissä talossa esim. sähkökatko aiheuttaa sisäilmaongelmia puhaltimien pysähtyessä.

Alipaineisessa talossa ulkoilma sisään virratessaan ottaa rakenteesta mukaan epäpuhtauksia ja esim. ulosvirtauksessa tiivistyneestä kosteudesta seurannutta homeitiöitä.

Rakennusmääräyksissä määrätään että paine-eron tulisi olla 0-5 Pa alipaineinen. Tämä yritetään saada aikaiseksi säätämällä ilmavirrat siten , että poisto on hieman suurempi. Teoriassa ok käytännössä ei. Rakennuksen painesuhteeseen vaikuttaa tuuli, ilman lämpötilaerot, savupiippuvaikutus ja tuloilmakoneen suodattimien kunto. Jos laskennallisesti saadaan sopivan pieni painesuhde säädettäessä parin tunnin aikana se tuskin on sitä enää seuraavana päivänä. Varsinkin jos ilmastoinnin asetuksia vielä muutetaan energiansäästön nimissä. Painesuhde saattaa helposti erota kerran säädetystä jopa 30 Pa. Eipä ihme, että meillä koulut ja muut julkiset rakennukset homehtuu.

Ainoa oikea tapa on monitoroida painesuhdetta jatkuvasti ja ryhtyä toimenpiteisiin sen muututtua välittömästi.

https://www.sisailmayhdistys.fi/Terveelliset-tilat/Kosteusvauriot/Kosteustekninen-toiminta/Ilmavirtaukset-rakennuksessa